Talousarviopuhe 2025

Tänäkin vuonna on talousarvion laatimiseen käytetty rutkasti resursseja. Sitä ovat sorvanneet työkseen sitä tekevät ja
sitten oman vapaa-aikansa uhraavat luottamushenkilöt. Lopputulos on verrattavissa suomalaiseen sääkeskusteluun
yhdistettynä taikatemppuun ja mökkilomaan. Ensin sääkartalle ilmestyy lukuja hatusta tai hihasta, sitten ne katoavat
kuin juhannusaurinko, lopuksi kaikki nyökkäävät kohteliaasti villasukat jalassa sateenvarjon alla ja toteavat, että ”ei
tämä nyt ihan huonosti mennyt”.
Muutokseen tämä kaikki johtaa vaikkei se helppoa tule olemaan. Totutuista rakenteista luopuminen vaatii rohkeutta –
vähän kuin yrittäisi selittää, että ei tarvitse aina vastata ”ihan hyvin” kun joku kysyy kuulumisia. Se rikkoo protokollan,
ja voi johtaa siihen, että keskustelu saattaa kestää toista minuuttia.
Meillä, kaupunkilaisten etujen valvojina, on edessämme monia haastavia ja epämiellyttäviä valintoja: Miten
hoidamme palvelurakenteen uudistukset, investointien tasapainottamisen sekä talouden kestävyyden varmistamisen.
Meidän on rohkeasti kohdattava vaikeat kysymykset kouluverkosta, uimahallista ja konsernin eri yhtiöiden
toiminnoista. Ennen kaikkea meidän on määriteltävä, kuinka paljon velkaa on kestävää ottaa ja mihin se ohjataan.
Kaupungin strategia tiivistyy laadukkaiden palvelujen tuottamiseen kaupunkilaisille, huomioiden kuitenkin kulunkien
kurissa pitämisen. Kaikille, kaikkea kivaa, ei nyt kannata luvata – vaalit ovat vasta taloussuunnitelman vuotena.
Vaikka kaupungin kasvu on tällä hetkellä hidasta, uusia asukkaita muuttaa kuitenkin kaupunkiimme. Tämä tuo
mukanaan kasvukunnan haasteita, jotka näkyvät erityisesti investointitarpeissa. Tarvitsemme lisää tiloja niin
koululaisille kuin päivähoitolapsille, ja vaikka tilat pyritään suunnittelemaan mahdollisimman toimiviksi ja
pitkäikäisiksi, investointien vaikutus kaupungin talouteen on aina merkittävä. Investointien suhde vuosikatteeseen on
heikko, ja lainakanta uhkaa nousta merkittävästi. Tämä edellyttää tarkkaa talouden hallintaa, kestävää ja hallittua
kasvua sekä pitkäjänteistä suunnittelua.
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei kannusta Lietoa tehokkuuteen ja elinvoiman vahvistamiseen. Kunnille siirretään
uusia tehtäviä, mutta rahoitus ei kasva tehtävien mukana. Tämä rahoitusmalli asettaa vastuullisesti toimivat kunnat
epäedulliseen asemaan ja horjuttaa kuntatalouden kestävyyttä. On perusteltua kysyä, kuinka pitkälle kunnat voivat
venyä ilman, että järjestelmä tunnistaa ja tukee niiden panostuksia.
Henkilöstökulujen kasvu on merkittävin haaste ja suurin kuluerä. Viime vuosien palkkaratkaisut ovat lisänneet
kaupungin menoja noin 1,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Talousarviossa vain vuosi 2028 on avoin muutoksille – siihen
asti kulut ovat lukittuja kuin vanhan koulun liitutauluvarasto. Liitutauluista puheenollen: miksei perinteitä lainkaan
vaalittu uuden koulun kalustohankinnoissa?
TE-palveluiden siirto lisää kuluja sekä kaupungin talouden herkkyyttä suhdannevaihteluille. Taantuman aikana
työttömyyden kulut kasvavat, ja tulopohjamme – tontinmyynnit, verotulot – on perinteisesti ollut altis talouden
heilahteluille. Kasvun aikana hyödymme samoista rakenteista, mutta suunnittelun on oltava tarkkaa ja realistista. On
hyväksyttävä, että monet talouteemme vaikuttavat tekijät ovat kaupungin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella –
vähän kuin sää: voi toivoa aurinkoa, mutta mukaan kannattaa silti pakata sateenvarjo.
Harvassa ovat ne asiat, joissa ei olisi edes hitusen hyvääkin mukana. Erityisen iloisia olemme siitä, että talousarviossa
on nyt vihdoinkin varauduttu uimahallin tarvekartoituksen tekemiseen. Tämä ei ole sattumaa – kyseessä on
perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite, jota olemme pitäneet niin sanotusti tulilla. Meidän innoittamana jotkin
muutkin ryhmät ovat valtuustoaloitteemme ottaneet omakseen. On palkitsevaa todeta, että aloitteemme on
viimeinkin otettu vakavasti ja että uimahallin tarvekartoitus etenee nyt konkreettisella tavalla. Uimahalli ei ole pelkkä
rakennus – se on investointi hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Se on myös
vetovoimatekijä, joka vahvistaa Liedon asemaa elinvoimaisena ja houkuttelevana kaupunkina.
Vaikka maahanmuuton ja pakolaiskiintiöiden vaikutukset eivät ole verrattavissa naapurikaupunkien kohtaamiin
haasteisiin, aihe vaatii meilläkin huomiota. Talousarviosta ei edelleenkään löydy selkeää selvitystä tai arviota
maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista. Erityisesti perheenyhdistämisten ja kiintiöpakolaisten kulujen tarkka
määrittely on osoittautunut vaikeaksi – jopa lähes mahdottomaksi.
Nykyisessä taloustilanteessa on kuitenkin välttämätöntä suhtautua myös näihin menoihin avoimesti, säästeliäästi ja
realistisesti. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kaikki kustannukset tunnistetaan ja huomioidaan
suunnittelussa, vaikka ne olisivat vaikeasti hahmotettavissa.

Perussuomalaiset – kaupunkilaisten verorahojen vahva vartija
Kaupunginjohtaja on omassa esityksessään ehdottanut jatkuvia veronkorotuksia edellisvuodesta alkaen. Me
perussuomalaiset emme hyväksy tätä suuntaa – veronkorotus ei saa olla ensisijainen ratkaisu, vaan viimeinen
vaihtoehto. Korkea veroprosentti heikentää Liedon houkuttelevuutta, karkottaa uusia asukkaita ja yrityksiä sekä lisää
painetta jo valmiiksi tiukoilla olevien perheiden ja yksinasuvien arkeen. Jokainen euro, jonka kaupunkilainen maksaa
veroina, on ansaittu työllä – ja me perussuomalaiset pidämme huolen siitä, että näitä euroja käytetään vastuullisesti ja
harkiten.
Verotuloja voidaan kasvattaa ilman prosenttikorotuksia. Väestönkasvun tukeminen, kaavoituksen kehittäminen ja
yritystoiminnan vahvistaminen ovat keinoja, joilla kunta voi lisätä tulojaan kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Samalla
talousarvion tasapainottaminen edellyttää kulujen karsimista, toiminnan tehostamista ja investointien kriittistä
tarkastelua. On myös huomioitava, että veronkorotusesitykset eivät ole saaneet yksimielistä hyväksyntää – useat
kuntapäättäjät ovat ilmaisseet huolensa niiden vaikutuksista.
Me perussuomalaiset kuuntelemme kaupunkilaisia ja seisomme vahvasti sen takana, että kuntataloutta hoidetaan
avoimesti, säästeliäästi ja kuntalaisten etua puolustaen. Jokainen euro on veronmaksajan luottamuslause – ja me
pidämme huolen siitä, ettei sitä käytetä kuin luottokorttia ilman katetta. Talouskurin on oltava selkäranka, ei
sivuhuomautus.

Yhteenveto
Vuoden 2026 talousarvio on laadittu hyvässä yhteistyössä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken, ja se
pohjautuu tämänhetkiseen parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Liedon kaupunki on edelleen taloudellisesti
vakaassa asemassa ja valmis kohtaamaan tulevat haasteet.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2026 talousarvion sekä taloussuunnitelmat vuosille 2027 ja 2028
kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Vaikka budjetti ei ole kaikilta osin mieluisa, eikä Excelkään tarjonnut ’tee
kaikki paremmaksi’ -painiketta.” tunnistamme tilanteen ja sitoudumme vastuulliseen päätöksentekoon –
veronmaksajien etu edellä.

Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita ja toivotamme Liedolle menestyksekästä vuotta 2026.
Liedossa 10. marraskuuta vuonna 2025 Liedon perussuomalaisten valtuustoryhmä