Talousarviopuhe 2014

18.11.2013

Arvoisa kunnanjohtaja,
kunnanvaltuuston puheenjohtaja,
virkamiehet,
kunnanvaltuutetut,
lehteriyleisö ja
tiedotusvälineiden edustajat!

Liedon PS:n talousarviopuheenvuoro

Vuosien pitkäjänteisen työn tuloksena Liedon maine on ollut useilla eri osa-alueilla hyvä ja on sitä edelleenkin. Lieto voi olla ylpeä aiheuttamastaan kateudesta, sillä Lietoa ja samankaltaisia kuntia yritetään liittää ns. keskuskuntiin eri verukkein jopa mainetta hieman mustaten, mahdollisia kriisikunnan merkkejä etsien. Taloudellisen taantuman vaikutuksille ei Lietokaan ole ollut immuuni ja ehkä hienoinen tuudit­tautuminen tasaiseen kasvuun on kostautumassa taloudellisten haasteiden kärjistymisenä.

Perinteinen suomalainen ratkaisu yhteiskunnallisten toimintojen jatkuvaan kasvattamiseen ja rahoittamiseen on ollut veroruuvin kiristäminen. Joidenkin mielestä suuri veroaste on peräti hyve ja sellaiseksi korkea veroaste onkin saatu Suomessa markkinoitua. Verorasitus on Suomessa aivan huippuluokkaa ja reaalitulojen notkahduksen myötä minkä tahansa veron nosto on liikaa. Kunnallisveroprosenttiin sopiikin hyvin lietolainen letkaus ”ant ol entisels vaa”, eli Liedon PS on nykyisen kunnallisveroprosentin kannalla. Kymmenet kunnat kohottavat kilvan veroprosenttia, joten joukkoon sopii hyvin pari positiivista poikkeusta. Palveluja on jo kyllin, lisäys alkaa olla paapomista ja kuntalaisille on syytä jättää vastuuta itsestään ja hiukan omaakin käyttörahaa.

Yhteiskunta huolehtii nykyisin huomattavan paljon laajemmin kansalaisten hyvinvoinnista kuin on välttämätöntä. Jotta kuntatalous pysyisi kaidalla tiellä, niin talouskurin pitävyys on ehdottoman tarpeellista. Taloutta on voitava ohjata! Taloudenpitoa voidaan havainnollistaa kuuluisalla kaivosteollisuuden kipsisakka-altaalla. Altaan sisältö on hanakasti muodostamassa pieniä noroja padon pienimpiinkin halkeamiin ja tunkeutumassa jopa pohjan pienistä rei’istä kairaten tiensä nopeasti vuolaiksi, hallitsemattomiksi virroiksi syöksymään alajuoksun asukkaiden päälle. Padoista on syytä pitää hyvää huolta. Kuntatalouden padot on syytä tarkastaa ja tilkitä hyvin ja ylijuoksutus on sallittua vain hyväksyttyjä kanavia käyttäen.

Talouden tervehdyttämiseksi Liedolla on mahdollisuus yllätysaseeseen. Kunnalla on hetken aikaa kaksi kunnanjohtajaa. Siirtymäaikana on mainio mahdollisuus synkronoida askelmerkit, siirtää nykyisen johtajan tietotaito, kirittää uusi johtaja uusin ajatuksin talouden selviytymiskisaan ja antaa uuden kunnanjohtajan hyödyntää innovatiiviset talousideat. Olisi vahinko kunnan ja kuntalaisten kannalta jättää mahdolliset uudet ratkaisuvaihtoehdot hyödyntämättä ja asettautua sadan muun veronkorotuskunnan harmaaksi jatkopalaksi. Suomi tarvitsee edes jonkun toiveikkaasti välkkyvän tähden, jossa palvelut ovat kohdallaan, heikossa asemassa olevia ei jätetä heitteille, pakkolomat eivät halvaannuta kunnan toimintaa, mutta taloudesta pidetään tiukkaa kuria.

Vuoden 2014 talousarvioesitystä tarkasteltaessa huomio kiinnittyy muutamiin kohtiin ja jo perinteisesti SOTE-osuuden suuruuteen. Kummastusta aiheuttaa Härkätien purkautumisen jälkeen Liedon maksettavaksi tulevan osuuden nousu, mutta vastaavasti muiden kuntien, kuten Marttilan, Kosken ja Tarvasjoen osuuksien pieneneminen. Yleisesti toivoisi selkeyttä taulukointiin ja lukujen vertailtavuuteen, kuten esim. Ympäristöterveyslautakunta on tehnytkin esittäessään eri kuntien vuosittaisten maksuosuuksien jakaantumista. Vastaavaa toivotaan mm. työterveyshuollon osalta, yleisesti SOTE-alueelta Liedon ja naapurikuntien osuuksista ja joukkoliikenteen osalta.

Koulutoimikaan ei näytä kärsineen budjettileikkurin jäljiltä, vaan ilmeistä on, että koulujen tulevaisuus näyttää turvatulta itsenäisessä Liedon kunnassa. Maaseutua voidaan pitää tältäkin osin elinvoimaisena, kun kyläkouluissa voidaan luontevasti pitää erilaisia tilaisuuksia lähiseudun asukkaille. Tärkeintä on tietysti oppilaiden koulumenestys ja turvallinen ja mahdollisimman lyhyt koulutie.

Edellä esitetyn valossa lienee selvää, että Liedon PS on itsenäisen Liedon kunnan säilyttämisen kannalla. Koska tiimityössä on voimaa ja emme ole muita kuntia vastaan, niin kannatamme tervehenkisen yhteistyön jatkamista ja laajentamista. Seudullisen joukkoliikenteen laajentaminen on eräs yhteistyön muoto, jonka hintalappua, suosiota ja kehittymistä saadaan mielenkiinnolla seurata vuoden 2014 puolella. Kunnan panostus ei ole mitenkään pieni ja toivoa sopii, että reiteistä ja aikatauluista saadaan ainakin ajan kanssa hiottua sellainen timantti, että käyttäjäkunta äänestää sankoin joukoin jaloillaan joukkoliikenteen puolesta matkallaan bussipysäkille. Puolen miljoonan euron lisäpanostuksen hyötyä ja sijoituksen kannattavuutta on syytä seurata, sillä vuoden 2014 aikana tämä summa kuluu pelkästään vuoden puolivälistä alkavaan seutuliikenteeseen. Pohdittavaksi jää, että mikä olisi ollut kunnan oman joukkoliikenneratkaisun hintalappu.

Perussuomalaisten näkemys esitetystä talousarviosta vuodelle 2014 on, että emme ole puoltamassa veroäyrin korotusta, vaan todellisen kulukarsinnan jälkeen mahdollisen lisälainan osuus jäisi korkeimmillaankin asukasta kohti 60 € tienoille, eli suuruus olisi seudullisen joukkoliikennesubvention tasoa. Mikäli saamme taloudenhoitoon uutta näkökulmaa, kuten toivomme, niin lisälainaa ei välttämättä tarvita lainkaan.

Syytä synkistelyyn ei ole! Liedossa on toimiva ja vireä talouselämä ja kuntatalouden ohjaamiseenkin on hyvät seuranta- ja apukeinot. Suitsista vain täytyy pitää aavistus totuttua tiukemmin kiinni. Mikäli raveista vaihdetaankin viestijuoksuun, niin jokaisen täytyy vuorollaan juosta osuutensa kuin ankkuriosuuden kapulanviejä. Tosin vuosi 2014 näyttää spurttisen viestikisan asemesta olevankin ylipitkä trialthon, mutta tiukasti keskittymällä selviydymme haasteista voittajina!

18.11.2013
Liedon Perussuomalaisten valtuustoryhmän edustajana
Raimo Lankila